Passiivitalosta uusi normitalo?
Poimi artikkeli leikkeisiinTutkijat veikkaavat passiivitalosta uutta normitaloa
Pilottitaloista ollaan siirtymässä vaiheeseen, jossa passiivitalot yleistyvät eri puolilla Suomea, sanoo suomalaisten passiivitalopilottikohteiden kehittäjä, arkkitehti Kimmo Lylykangas. Hän valmistelee yhdessä VTT:n asiakaspäällikkö Jyri Niemisen kanssa Asuntomessujen Casa Humana –apurahan turvin passiivitalon suunnitteluohjeita arkkitehtikoulutukseen. Ohjeet julkistetaan ensi kesänä Valkeakosken asuntomessuilla.
Pientalorakentajat ovat jo innokkaasti liikkeellä. Myös yhä useammat kaupungit, kunnat ja ammattirakennuttajat ovat kiinnostuneet passiivitalorakentamisesta, Kimmo Lylykangas toteaa.
Lylykankaan mukaan passiivitalon voi pian ostaa talotehtaalta, sillä useat talotehtaat ja rakennusliikkeet panostavat passiivitalorakentamiseen. – Markkinatilanteen muutos on saanut alan toimijat todella kiinnostumaan vaihtoehdoista ja taantuman tuoma hiljainen hetki on antanut tilaa suunnittelulle, Lylykangas pohtii.
Talon kokonaisenergiantarve määrää energiatehokkuuden
Nykymääräykset asettavat tietyt kriteerit lattian, katon ja seinien lämmöneristävyydelle, mutta vuoden 2012 normeissa rakennusten energiatehokkuus määritellään todennäköisesti kokonaisenergiantarpeella. – Kun tietty energiantarpeen vaatimustaso asetetaan kokonaisuudelle, suunnittelija voi käyttää vapaammin erilaisia energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja.
Lylykangas muistuttaa, että passiivitalo määritellään jo nyt kokonaisenergiantarpeen kautta rakennukseksi, jonka energiantarve on 20–30 kilowattituntia neliötä kohti vuodessa. Se on 25–30 prosenttia normitalon lämmitysenergian tarpeesta.
Yksinkertainen muoto energiatehokkain
Minkä näköisiä suomalaiset passiivitalot tulevat olemaan? Eroavatko ne paljonkin tavanomaisista normitaloista? – Talon muodolle ei ole vaatimuksia, mutta kompakti muoto on eduksi. Paksut seinärakenteet ovat tyypillisiä passiivitaloille. Niiden mukana tulevat ikkunasyvennykset, joita vanhoissa taloissakin pidetään viehättävinä, Lylykangas kertoo.
Tärkeää on rakennuksen kosteusongelmien ja ylilämpenemisen välttäminen. Jos ikkunat ovat etelään, varjostus on tarpeen kaihtimilla, ikkunaluukuilla tai räystäillä. Eteläsuuntaus on talolle eduksi, muttei välttämätöntä. Esimerkiksi Lylykankaan Valkeakosken asuntomessualueelle suunnittelema passiivitalo Paroc Lupaus suuntautuu maisemien ja tontin sijainnin vuoksi pohjoiseen.
Uudisrakentaminen passiivitalotasoiseksi
Passiivitalorakentaminen tulee Lylykankaan arvion mukaan noin viisi prosenttia kalliimmaksi kuin normirakentaminen. Hän uskoo energiatehokkuusvaatimusten johtavan siihen, että lähitulevaisuudessa kaiken uudisrakentamisen on oltava passiivitalotasoista. – Pelkästään takaisinmaksuaika ei motivoi ihmisiä riittävästi tai halu olla mukana maailmanpelastustalkoissa. Vaatimukset tulevat tiukentuvista energiatehokkuusdirektiiveistä, joilla pyritään saamaan laajassa mitassa kasvihuonekaasupäästöt kuriin.
Aalto-yliopiston joukkue rakentaa nollaenergiataloa
Energiatehokkaan rakentamisen seuraavaa vaihetta eli nollaenergiataloa rakennetaan parhaillaan Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston Pajalla Otaniemessä. Nollaenergiatalossa vuotuinen energiantuotto on yhtä suuri kuin vuotuinen energiantarve.
Aalto-yliopiston opiskelijoiden yhteistyönä toteuttama puutalo osallistuu kesällä 2010 Madridissa pidettävään energiatehokkaan rakentamisen Solar Decathlon –kymmenotteluun. Kisaan osallistuu yliopistojoukkueita eri puolilta maailmaa. Suomi on mukana kisassa ensimmäisenä Pohjoismaana.
Kohdepaikassaan aurinkoisessa Madridissa aurinkopaneeleilla varustettu talo muuttuu plusenergiataloksi eli tuottaa energiaa yli oman tarpeen. Kimmo Lylykangas ohjaa muiden opettajien kanssa kansainvälistä joukkuetta, jossa on opiskelijoita 14 maasta kuudesta maanosasta. – Meidän erityinen haasteemme on toteuttaa talo, joka toimii energiatehokkaasti sekä täällä pohjoisessa että Välimeren ilmastossa, Lylykangas kertoo. Kilpailun aikana opiskelijat myös asuvat elementeistä koottavassa kahden huoneen ja keittiön talossa.
Projektin suojelija on asuntoministeri Jan Vapaavuori, ja hankkeen päätukija Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran energiaohjelma.
Energiaa tuottavat talot
Teknillisen korkeakoulun energiatekniikan laitoksella työskentelevä tekniikan tohtori Kari Alanne uskoo, että passiivitalosta tulee lähivuosina suomalainen normitalo, kunhan vain määritelmästä päästään yksimielisyyteen.
Seuraavan askeleen eli plusenergiatalon, joka tuottaa energiaa yli oman tarpeen, hän näkee toistaiseksi harrastusluontoisena projektina henkilöille, jotka ovat valmiit kokeiluihin. – Plusenergiatalot vaativat periaatteellisia päätöksiä, kuten syöttötariffin käyttöön oton energian pientuottajille. Soveltuvaa teknologiaa on jo olemassa, mutta ilmastolliset, lainsäädännölliset ja taloudelliset esteet ovat yhä mittavat.
Alanne uskoo, että tulevaisuudessa plusenergiatalot voivat muodostaa sähköverkon aliverkkoja, jossa naapurit myyvät sähköä toisilleen. Energian varastoinnin ratkaisuksi on väläytelty sähköautojen akkujen hyödyntämistä talotekniikassa.
Plustalojen yhteydessä tutkitaan suurin odotuksin Stirling-moottoria, joka pystyy käyttämään erilaisia lämmönlähteitä, kuten aurinkoa ja biopolttoaineita ja tuottamaan niistä sähköä.