Kaupunki ja maaseutu läheisessä vuorovaikutuksessa
Poimi artikkeli leikkeisiinVapaa-ajan asuminen on edistänyt myös kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta. Kaksi kolmasosaa mökeistä on ulkokuntalaisten omistuksessa. Kuntien yhdistyessä ulkokuntalaisten osuus vähenee, mutta pysyy merkittävänä.
Monissa mökkikunnissa väkiluku kaksinkertaistuu, esimerkiksi Kustavissa jopa nelinkertaistuu kesälomien aikana. Mökkiläiset elävöittävät maaseutukyliä yhä enemmän myös muina vuodenaikoina. Sillä on merkittävä taloudellinen vaikutus ainakin suurempien mökkikuntien alueilla.
Kesämökeillä asutaan keskimäärin kolme kuukautta vuodessa. Eläköitymisen kiihtyessä mökeillä tullaan viettämään yhä enemmän aikaa. Mökkipaikkakunnasta onkin muodostunut monille toinen kotikunta. Vapaa-ajan asukkaita pyritäänkin sitouttamaan mökkikuntaan nykyistä enemmän ja heidän toivotaan toimivan kyläyhteisöjen hyväksi yhä aktiivisemmin.
Kunnan ja sen kesäasukkaiden yhteistyötä ja vuorovaikutusta pyritään lisäämään mökkiläisdemokratiaa edistävillä hankkeilla ja toimilla kunnissa. Joka toiseen mökkikuntaan on perustettu vapaa-ajan asukkaiden toimikuntia tai mökkiläisfoorumeita, joissa mökkeilijät voivat keskustella kunnan päättäjien kanssa. Käynnissä olevan ”Mökkiläiset mukaan kuntien ja kylien toimintaan” –projektin tavoitteena on parantaa vapaa-ajan asukkaiden osaamisen hyödyntämistä kunnissa. Sisäasianministeriön toimeksiannosta projektia koordinoi Suomen Omakotiliitto ry ja siinä ovat mukana myös Suomen Kylätoiminta ry, Suomen Kuntaliitto sekä lukuisa joukko yrityskummeja.
Laadukkaampia ja tilavampia asuntoja ympärivuotiseen käyttöön
Kesämökkejä muutetaan yhä useammin myös talviasumiseen ja ympärivuotiseen asumiseen soveltuvaksi esimerkiksi eläkkeelle siirtymisen yhteydessä. Joka kolmas kesämökki on jo nyt talviasuttava. Osuuden arvioidaan nousevan yli puoleen lähimmän viiden vuoden aikana.
Talviasumisen vaatimukset ovat luonnollisesti nostaneet myös vapaa-ajan asuntojen laatuvaatimuksia. Varsinkin rakenteiden lujuuteen ja vakauteen, paloturvallisuuteen sekä kosteuden- ja lämmöneristävyyteen kohdistuvat vaatimukset ovat ympärivuotisessa käytössä olevassa asunnossa selvästi tiukemmat kuin vapaa-ajan asunnossa. Loma-asunnot ovat lähestyneet muultakin varustelutasoltaan omakotitaloja.
Laadun kasvaminen on tuonut mukanaan myös uudenlaisia palvelutoimintoja mökkipaikkakunnille ja lisänneet näin toimentulomahdollisuuksia mökkikunnissa pysyvästi asuville asukkaille. Esimerkiksi yhä useamman vapaa-ajan asunnon kiinteistöhuollosta ja valvonnasta vastaa mökkitalonmies.
Talviasuttavuuden edellytysten parantaminen on osaltaan hämärtämässä pää- ja loma-asunnon, ykkös- ja kakkosasunnon rajaa. Lähes 10 000 vapaa-ajan asunnossa asutaan jo pysyvästi läpi vuoden. Noin 25 000 mökille aiotaan muuttaa kolmen vuoden sisällä. Varsinkin suurten ikäluokkien paluumuutto kotiseudulleen ja siellä oleville loma-asunnoille on kiihtymässä.
Noin 65 000 kesämökkiläistä on käynyt mökiltään töissä ja 20 000 on tehnyt siellä ansiotyötä. Joka viides kesämökin omistaja arvioi tekevänsä tulevaisuudessa etätyötä mökiltään käsin. Etätyömahdollisuudet kasvavat laajakaistayhteyksien lisääntyessä.
Vapaa-ajan asumisen kirjo on laajentunut merkittävästi
Viimeisen kymmenen vuoden aikana ovat lisääntyneet myös lähelle palveluita sijoitetut mökkikylät ja korkeatasoiset loma-asuntokeskukset. Isot rakennusyhtiöt ja vapaa-ajan asumisen rakennus- ja palvelutuotantoon erikoistuneet yhtiöt rakentavat niitä Lapin ja eteläisemmänkin Suomen laskettelu-, golf- ja muiden matkailukeskusten yhteyteen. Tuottajamuotoisen loma-asuntorakentamisen osuus onkin nopeassa kasvussa. Chalets-tyyppisten loma-asuntokonseptien myötä vapaa-ajan asumisen rahoitus- ja hallintamuotojen kirjokin on laajentunut.
Viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana suomalaiset ovat muutenkin löytäneet mahdollisuuden vuokrata vapaa-ajan asuntonsa. Vuokrattavien mökkien ja vapaa-ajan asunto-osakkeiden määrä on kasvanut rajusti. Myös matkailijat muualta maailmasta ovat löytäneet suomalaiset loma-asunnot ja arvostavat maamme puhtautta ja turvallisuutta yhä enemmän.
Loma-asuntomarkkinoiden kansainvälistymisen yhtenä piirteenä on venäläisten tekemien kauppojen huomattava kasvu. Venäläisten ostamien lomakiinteistöjen määrä on muutamassa vuodessa noussut sadasta yli 600 kiinteistöön vuodessa.
Vapaa-ajan asuminen käsite on 2000-luvulla saanut monia muitakin uusia ulottuvuuksia, merkityksiä ja sisältöjä. Maaseudulla vakinaisemmin asuvat ostavat kaupungeista asuntoja nauttiakseen vapaa-aikoinaan kaupunkielämän kulttuuririennoista, palveluista ja muusta sykkeestä. Toisaalta purkamisuhan alla olevia pikkukaupunkien lähiökerrostaloista ostetaan asuntoja vapaa-ajan harrastusten, esimerkiksi metsästyksen, kalastelun tai muun liikunnan tukikohdiksi.
Suomalaisten vaurastuessa myös moniasuntoisuus on lisääntynyt. Kaupunkiasunnon ja kesämökin lisäksi monilla on kimppakämppä tai lomaosake Lapissa ja joillakin vielä lisäksi oma tai vuokrattu asunto ulkomaiden aurinkorannikoilla.