Mitä Lahelanrinteelle kuuluu 39 vuotta myöhemmin?

Poimi artikkeli leikkeisiin

40. asuntomessujen kunniaksi tiedustelimme mitä vuoden 1970 ensimmäiselle asuntomessualueelle, Tuusulan Lahelanrinteelle, kuuluu nykyään. Alueelta löytyi yksi alusta saakka rauhallisesta pientaloalueesta nauttinut asukas sekä useita hyvin viihtyviä tuusulalaisia. Monia taloja oli remontoitu, mutta muutama oli lähes alkuperäisessä 70-luvun kunnossaan.

Rauhallinen asuinalue miellyttää

Vuodesta 1989 Valkovuokontiellä asunut Pirkko Suokas-Väistö kehuu aluetta rauhalliseksi ja idylliseksi.
– Tämä on ihana alue, oma pieni yhteisönsä. Lähialueet ovat tuoneet lisää lenkkeilijöitä, mutta liikennettä on yhä vähän. Alue on säilynyt todella rauhallisena, kehuu Suokas-Väistö.
Asuntomessualue ei ollut Suokas-Väistöjen mielessä heti kiinnostavana asuinalueena, mutta sopivan kodin löydyttyä mielikin muuttui.
– Asuimme ihan lähellä aiemmin, joten tiesimme että Lahelanrinne on ollut messualue. Mieheni oli sanonut, ettei ikinä halua muuttaa asuntomessualueelle, mutta ihastui heti tähän taloon. Aluekin alkoi pian tuntua todella hyvältä ja sopivalta, kertoo Suokas-Väistö.
– Parasta asunnossa on avaruus, isot huoneet ja ikkunat. Betonitalon viileys miellyttää hellepäivänä. Taloa on tietenkin pitänyt remontoida paljon; olemme muun muassa muuttaneet tasakaton harjakatoksi. Olemme kaiken kaikkiaan todella tyytyväisiä alueeseen sekä taloon, Suokas-Väistö iloitsee.

Alusta alkaen Lahelanrinteellä

Sinivuokontiellä vuoden 1970 asuntomessuista asti asunut Pauli Salomaa on tyytyväinen alueeseen ja asuntoonsa.
– Mikäs täällä on ollessa; rauhallinen alue, jolla ihmiset ovat pysyneet hyvin. Asunto oli edullinen avaimet käteen paketti, ja pääsimme muuttamaan heti asuntomessujen jälkeen, Salomaa muistelee aikaa 39 vuotta sitten.
Vaikka monia alueen taloja on remontoitu, Salomaan asunto on pidetty pääosin alkuperäisessä kunnossa pientä sisäremonttia lukuun ottamatta.
– Talo on pohjanmaalaisen rakennuttajan tekemä ja kyllä huomaa, että siellä tehdään talot kunnolla. Tässä on esimerkiksi todella vahvat ulkoseinät ja hyvät mäntylakkalattiat, kehuu Salomaa.
Pauli Salomaan tytär Eija Salomaa-Kailo muistaa alueen lukuisat lapsiperheet ja isot kaveriporukat.
– Kun muutimme alueelle asuntomessujen jälkeen, lähes kaikissa taloissa asui lapsiperheitä. Porukkaa oli paljon, aina leikittiin ja kuljettiin yhdessä kouluun. Koulut eivät olleet silloin niin lähellä kuin nykyisin, muistelee Salomaa-Kailo.
– Lahelanrinne oli mukava paikka asua lapsena ja se vaikuttaa yhä yhtä rauhalliselta kuin silloin. Tietysti moni asia on muuttunut ja muuttanut muotoaan, mutta periaatteessa voisin vaikka muuttaa takaisin alueelle, hän jatkaa.

Monipuolinen naapurusto tuo väriä alueelle

Kymmenen vuotta Sinivuokontiellä asunut Anne Luoma viihtyy asuntomessualueella erittäin hyvin.
– On mukavaa, että alueella asuu niin monipuolista porukkaa. On lapsiperheitä sekä vanhempia ihmisiä. Alueen rauhallisuus vaikutti talon ostopäätökseen, eikä alue ole juuri muuttunut kymmenessä vuodessa, Luoma ihastelee.
Lahelanrinteen historia selvisi Luoman perheelle heidän ostaessaan taloa. Alueelta ja talosta löytyy vielä selviä vuoden 1970 rakennustyylin piirteitä, vaikka moni asia onkin muuttunut.
– Meidän asunto on pohjaratkaisultaan 70-luvun tyylinen, vaikka väliseinät onkin purettu. Valtavat, katosta lattiaan olevat ikkunat kuvastavat rakennusaikaa. Taloon on tehty harjakatto ja sitä on laajennettu yksi kerros ylöspäin. Ulkovuoraus on samanlainen kuin ennen, kertoo Luoma.

Isompaa tai pienempää remonttia

Sinivuokontiellä 11 vuotta viihtynyt Pekka Palenius on paikkakuntalaisia ja tiesi sitä kautta olevansa muuttamassa asuntomessualueelle. Rauhallisuus ja 70-luku miellyttävät häntäkin.
– Tämä on ihan oma saarekkeensa, hyvin rauhallinen alue, vaikka lisäkaavalla onkin tullut muutama talo lisää. Alue on ihanteellinen lapsiperheelle, koska ala-aste on lähellä eikä lasten tarvitse ylittää tietä vaan he pääsevät kouluun tunnelin kautta. Auto on kuitenkin välttämätön, koska palveluita ei ole aivan lähellä, Palenius kuvailee.
Yhtiömuotoiset omakotitalot, paritalot ja pienrivitalot luovat persoonallisuutta alueelle. Lähes kaikkia taloja on remontoitu enemmän tai vähemmän.
– Alueella ei ole kovin montaa taloa, jota ei olisi muokattu. Meidän talo on ainoita, joita ei ole laajennettu. Huonejärjestelyjä on muutettu, sisäpinnat remontoitu ja tehty terassi. Pientä remonttia on tehtävä koko ajan, mutta pääasiassa pidämme 70-luvun tyylistä isoine ikkunoineen, toteaa Palenius.

Lapsiperheen unelma-alue

Valkovuokontiellä muutaman vuoden asunut Aki Liukkonen perheineen on tyytyväinen alueen sopivuuteen lapsiperheelle.
– Täällä on koulut ja päiväkodit lähellä – rauhallisuutensa takia Lahelanrinne sopii hyvin lapsiperheelle. Ei ole turhaa läpikulkuliikennettä, vaikka aluetta onkin muokattu jonkun verran läheisen uuden asuinalueen myötä. Talo on remontoitu lähes kokonaan, koska alkuperäiset rakenteet eivät ilmeisesti ole olleet täysin aikaa kestäviä, kuvailee Liukkonen.
Liukkoset tiesivät, että alue on ensimmäinen asuntomessualue ja pian selvisi myös, että tontilla kasvaa Presidentti Kekkosen istuttama mänty.
– Mänty ei pärjää oikein hyvin muiden puiden joukossa, mutta on se sentään Kekkosen istuttama. Aina joku tulee katsomaan sitä, joten täytyyhän se säilyttää, Liukkonen myhäilee.

Nelli Korpi

Katso miltä vuoden 1970 asuntonäyttelyalue näyttää vuonna 2009

Vuoden 1970 Asuntonäyttely