Perinteitä ja huipputeknologiaa Viherlandiassa
Poimi artikkeli leikkeisiinYksi Suomen suurimmista puutarhamyymälöistä, Viherlandia, on erikoinen tapaus. Jyväskylässä vuodesta 1984 toimineen yksityisen puutarhakeskuksen juuret ovat kaukana 1800-luvun puolivälissä, jolloin sama suku viljeli maata Viherlandian alueella. Ennen Viherlandiaa perhe piti alueella kauppapuutarhaa ja myi tuotteitaan toreilla. Toimitusjohtaja Juhani Tahvonen kertoo, että 80-luvulla jouduttiin kysymään itseltä, että kannattaako viedä tavaroita ihmisten luo vai houkutella ihmiset tänne.
– Päätimme perustaa Viherlandian ja myydä puutarhamme tuotteita suoraan tilalta ihmisille. Keskus oli kuitenkin liian suuri paikallisille markkinoille. Onneksi kaupungin silloinen matkailupäällikkö ymmärsi keskuksen mahdollisuudet matkailukohteena ja panosti markkinointiin tosissaan, kuvailee Tahvonen Viherlandian syntyvaiheita.
Hyppäyksillä eteenpäin
Viherlandian peruskonsepti on sen verran kestävä, ettei suuria muutoksia voida tehdä joka vuosi. Pääasiassa uutuudet tulevat sesongin mukaan, mutta joitain suurempiakin käännekohtia on ollut.
– Kuusi vuotta sitten teimme mittavan laajennuksen huippumoderniin viljelyyn. Huipputeknologian ansioista tänne rakennettiin Suomen modernein ruusutarha, Nuppula. Uudella kasvatusmenetelmällä 800 neliömetrin alalta saadaan nyt yhtä paljon ruusuja kuin 2500 neliömetriä tuotti ennen. Nuppulan ruusut ovat todellista lähituotantoa, sillä ruusujen kuljetusmatka tuotannosta myyntiin on vain 37 metriä, Tahvonen kehuu.
Toinen suurempi hyppäys tapahtui kolme vuotta sitten, jolloin alueelle avattiin Kivimaailma. Sieltä löytyvät koristekivet, pihakatteet ja muut pihan rakentamiseen tarvittavat tuotteet.
– Pihan rakentaminen ja suunnittelu ovat muuttuneet viime vuosina. Ennen käytettiin massoittain kasveja, ettei tarvinnut kitkeä rikkaruohoja. Nykyisin käytetään vähemmän kasveja ja vältetään rikkaruohot katteiden käytöllä, jotka ovat erilaisia pintoja, kuten puulastuja, soraa ja erivärisiä kiviä. Nykyisin pihoja sisustetaan, ei rakenneta kuten ennen, Tahvonen miettii.
Tämän ajan suosikkikasvit
Tällä hetkellä Viherlandiassa myydään erityisesti Kivimaailman tuotteita ja niihin sopivia kasveja kuten matalia ja hidaskasvuisia havukasveja. Seepramännyn pensasversiot ja muut erilaiset puiden kääpiöversiot ovat suosittuja.
– Kesäkukissa vanhojen peruskukkien kuten pegonian ja pelargonian menekki on tippunut alle puoleen. Nyt on myyty paljon enemmän kukkivia köynnöskasveja, valmiita amppeleita ja esimerkiksi perennoja. Kukkia hankitaan kuten vaatteita, eli ostetaan silmillä sitä mikä miellyttää. Kesämökeillekin viedään nykyään enemmän kaunista, eikä niitä enää jätetä niin luonnontilaan kuin ennen, Tahvonen kuvailee.
– Tällä hetkellä myydään lisäksi paljon erilaisia istutuksia, valmiina ruukuissa tuliaisiksi tai itselle. Silkkikukat kasvattavat jatkuvasti suosiotaan, ja niiden laatu onkin noussut viime vuosina paljon, hän jatkaa.
Koko perheen matkailukohde
Viherlandian vuosittainen kävijämäärä on vakiintunut 400 000:een, mikä saavutettiin jo neljäntenä toimintavuotena.
– Taloustilanne ei näy vielä meidän kävijämäärissä tai myynnissä. Talojen pihoja laitetaan usein vasta vuoden parin päästä rakentamisesta, joten niitä tehdään runsaasti parhaillaan. Toisaalta nykyään panostetaan myös parvekkeisiin ja terasseihin enemmän kuin ennen, Tahvonen miettii markkinatilannetta.
Viherlandia ei ole vain puutarhamyymälä vaan lisäksi elämys- ja matkailukohde. Myymälän keskeltä löytyy suosittu ravintola, vierestä lahja- ja kodintavaramyymälä sekä Peukkula, lasten seikkailupuisto, joka takaa suosion koko perheen keskuudessa.
– Peukkula on myös vihertietokeskus, jossa oppii kasveista samalla, kun leikkii maskottien kanssa. Lastenalueella on yli 500 kasvilajiketta tietoineen, ja Viherlandiasta löytyy 1000 lajiketta lisää. Onhan meillä lisäksi Suomen kuuluisin papukaija, Kalle, joka on ihastuttanut niin lapsia kuin aikuisiakin jo 27 vuotta. Ja jos miehet eivät muuten löydä alueelta tekemistä itselleen, he voivat vaikka ihailla robottiruohonleikkureita, Tahvonen naurahtaa.
Teksti ja kuvat: Nelli Korpi